Kirjoitus
Friatider-julkaisusta jo vuodelta 2015. Kirjoitus sopii nykypäivän Suomeen erinomaisesti.
Lämmin kiitos MC Tsuhnaa avustavalle kääntäjälle.
Laiva on lastattu
- integrointihaasteilla. Kirjoittajan mukaan useimpien Ruotsiin suuntaavien
maahanmuuttajien älykkyysosamäärä on huomattavasti alempi kuin ruotsalaisten.
Kuvassa arabit ja afrikkalaiset saapuvat EU:hun Välimeren kautta.
"Alhainen
älykkyysosamäärä selittää, miksi maahanmuuttajat eivät integroidu"
11.
huhtikuuta 2015
Sen,
että maahanmuuttajat epäonnistuvat koulussa ja työmarkkinoilla, ei tarvitse
johtua syrjinnästä. Sen sijaan selitystä on etsittävä siitä, että suurimpien
maahanmuuttajaryhmien keskimääräinen älykkyysosamäärä on selvästi alempi kuin
ruotsalaisten. Näin kirjoittaa Sture Eriksson, Uppsalan yliopiston psykologian
apulaisprofessori ja entinen testimenetelmien ja älykkyyden testauksen tutkija,
Fria Tiderin artikkelissa.
Nykyinen
siirtolaiskeskustelu on alkanut hitaasti tuulettaa aiempia tabuja, mutta on
silti liian arka aihe objektiivisesti tutkittaessa joitain maahanmuuton
seurauksia.
On
ilmeistä, että ihmiset tuntevat edelleen pakkoa väittää, mitä esimerkiksi
historioitsija Dick Harrison tekee: Maahanmuutto on pitkään ollut laajaa ja
siitä on ollut hyötyä Ruotsille. Varmasti tämä on suurelta osin totta.
Mutta
miksei sen sijaan tutkita nykytilannetta ja käsitellä tämän päivän nykyisiä
ongelmia? Esimerkiksi maahan muuttaneiden suurten henkilömäärien aiheuttamista
seurauksista, joilla ei ole koulutusta ja joilla on myös niin alhainen
älykkyysosamäärä, että heille on järjestettävä erityiskoulutusta.
Talousteorian
samankaltaisuusaksiooma tarkoittaa, että oletetaan, että kaikilla etnisillä
ryhmillä on sama älykkyysjakauma (samat keskiarvot ja keskihajonnat). Mutta
kysymys kuuluu, onko tämä aksiooma pelkkää toiveajattelua vai onko sillä tieteellinen
perusta.
Kaksi
tutkijaa Richard Lynn ja Tatu Vanhanen ovat antaneet vastauksen kysymykseen
tärkeässä kirjassa: Älykkyysosamäärä ja kansakuntien vauraus. (2002)
Kansakuntien
älykkyysosamääristä julkaistu yhteenveto on suhteutettu kunkin kansakunnan
vaurauteen ja julkaistu myöhemmin internetissä. Lyhyesti sanottuna kokoelma
näyttää tärkeitä yhteyksiä, jotka kumoavat samankaltaisuusaksiooman pätevyyden.
Älyjakauman
(standardoitu ÄO-jakauma, jota kutsutaan myös Gaussin jakaumaksi tai Gaussin
kellokäyräksi) keskiarvo on 100 ja keskihajonta 15 ÄO-yksikköä.
Kahden
tutkijan julkaisemat tulokset osoittavat merkittäviä eroja keskimääräisessä
älykkyydessä eri maiden välillä:
Useiden
Aasian maiden, kuten Japanin ja Kiinan, keskimääräinen älykkyysosamäärä on 107.
Ruotsin
ja useiden Euroopan maiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin 100.
Monissa
Afrikan valtioissa, kuten Somaliassa, Kongossa, Tansaniassa, Ugandassa,
Sudanissa, Angolassa ja Ruandassa, keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin 70.
Useiden arabimaiden, kuten Irakin, keskimääräinen älykkyysosamäärä on selvästi
alle Ruotsin.
Näillä
olosuhteilla on merkittäviä seurauksia Ruotsille: ensisijaisesti ruotsalaiseen
kouluun integroitumiselle ja toissijaisesti työttömyydelle.
Näiden
maiden opiskelijoilla on hälyttävän alhaiset koulutustulokset ja hälyttävän
korkea työttömyys. Silti sekä historioitsijat että poliitikot syrjäyttävät
ongelmat.
ÄO-taso
välillä 50-70 (ICD-10: n mukaan) arvioidaan tällä hetkellä kognitiiviseksi
kehityshäiriöksi. Suuri osa mainittujen kansojen oppilailla on siten
länsimaisten standardien mukaan mitattu kehityshäiriö, mikä tarkoittaa, että
heitä on opetettava apuluokassa tai erityiskoulussa. Ruotsalaisista
opiskelijoista 2 prosenttia on tällä alueella, kun taas 50 prosenttia
maahanmuuttajista alhaisen älykkyyden maista on sillä alueella.
Näiden
ehtojen käytännön seuraus on, että Ruotsin on koulutettava suuri määrä
erityiskoulun opettajia ja vastattava myös erityiskoulujen suuresta
lisärakentamisesta.
Lisäksi
on kehitettävä uusia ohjelmia ja uusia pedagogisia menetelmiä ärsykkeettömän
ympäristön vaikutusten torjumiseksi.
Nämä
ja niihin liittyvät seuraukset jätetään huomioimatta huomattavan paljon
sellaisten oppilaiden käsittelyssä, jotka tarvitsevat sekä erityiskoulutusta
että erityiskoulutettuja opettajia. Jos mitään ei tehdä, vaarana on
tulevaisuudessa, että meillä on suuri määrä lapsia, jotka eivät täytä koulun
vaatimuksia, lintsaavat koulusta - ajautuvat tukiriippuvaisiksi ja
rikollisiksi, kun ovet normaaleille työmarkkinoille on suljettu.
STURE
ERIKSSON