MC Tsuhna julkaisee aika-ajoin otteita
edesmenneen jäsenemme Tapio Tuurin deletoidusta blogista. Seuraavassa
kirjoituksia vuodelta 2014:
tiistai 13.
toukokuuta 2014
Armottomat
demarit
Täytin eilen 63 vuotta ja sain erittäin lukuisan
määrän onnitteluja. Määrä on suorastaan lukematon. Olen karkeasti laskenut,
että sain esimerkiksi Facebookissa lähes 200 onnittelua. Suuret kiitokset
kaikille.
Entiset toverit kuitenkin puuttuvat joukosta. Ilmeisesti sain onnittelut vain kahdelta demariksi luettavalta.
Päättelen tästä, että demarit ovat ihan yhtä armottomia kuin esimerkiksi jehovat tai lestadiolaiset. He sulkevat kylmästi oikeasta uskosta luopuneen ulkopuolelle, lakkaavat moikkaamasta häntä, eivätkä enää tunne edes kadulla kohdatessa.
Haluan tällä sanoa sitä, etteivät ns. suvaitsevaiset aina ole suvaitsevaisia, vaan he voivat olla kaikkein suvaitsemattomimpia. Oikeastaan suvaitsevaiset ovat armottomampia kuin esimerkiksi jehovat ja lestadiolaiset. Demarit kannattavat tosipaikassa kaikkia muita kuin suomalaisia. Islam on heille suuri suvaitsevainen rauhanuskonto.
Olisin odottanut pientä onnitteluviestiä edes Jutalta.
Mutta eihän tässä ollut mitään uutta.
Entiset toverit kuitenkin puuttuvat joukosta. Ilmeisesti sain onnittelut vain kahdelta demariksi luettavalta.
Päättelen tästä, että demarit ovat ihan yhtä armottomia kuin esimerkiksi jehovat tai lestadiolaiset. He sulkevat kylmästi oikeasta uskosta luopuneen ulkopuolelle, lakkaavat moikkaamasta häntä, eivätkä enää tunne edes kadulla kohdatessa.
Haluan tällä sanoa sitä, etteivät ns. suvaitsevaiset aina ole suvaitsevaisia, vaan he voivat olla kaikkein suvaitsemattomimpia. Oikeastaan suvaitsevaiset ovat armottomampia kuin esimerkiksi jehovat ja lestadiolaiset. Demarit kannattavat tosipaikassa kaikkia muita kuin suomalaisia. Islam on heille suuri suvaitsevainen rauhanuskonto.
Olisin odottanut pientä onnitteluviestiä edes Jutalta.
Mutta eihän tässä ollut mitään uutta.
*
perjantai 9. toukokuuta 2014
Parhaimmat
onnittelut Jutalle lähes voitosta!
Tuurinperä-konserni onnittelee Juttaa
melkein uudelleen valinnasta ja ilmaisee samalla tyytyväisyytensä siitä,
että torjuntavoittojen sarja jatkuu katkeamattomana. Jutta hävisi vain
seitsemällä äänellä Antti Rinteelle.
Tänään on Eurooppa-päiväkin. Jutan melkein uudelleen valinta tarkoittaa, että piikki on edelleen auki pitkin Eurooppaa.
Meitä suomalaisia kehutaan anteliaisuudestamme. Mehän olemme kansana olemassa vain silloin, kun saamme auttaa muita. Muulloin olemme kansana vain keinotekoinen konstruktio.
Tuurinperän Mari yhtyy näihin onnitteluihin ja iloitsee siitä, että kreikkalaiset miehet pitävät meitä Jutan melkein valinnan myötä yhä järkevänä kansana.
Tänään on Eurooppa-päiväkin. Jutan melkein uudelleen valinta tarkoittaa, että piikki on edelleen auki pitkin Eurooppaa.
Meitä suomalaisia kehutaan anteliaisuudestamme. Mehän olemme kansana olemassa vain silloin, kun saamme auttaa muita. Muulloin olemme kansana vain keinotekoinen konstruktio.
Tuurinperän Mari yhtyy näihin onnitteluihin ja iloitsee siitä, että kreikkalaiset miehet pitävät meitä Jutan melkein valinnan myötä yhä järkevänä kansana.
*
lauantai 3. toukokuuta 2014
Helsingin
Sanomien maksumuuri kaatui
Haluan kansainvälisenä lehdistönvapauden päivänä
lausua muun muassa seuraavaa:
Helsingin Sanomat on ilmeisesti vähin
äänin poistanut maksumuurin nettisivuiltaan. Ainakaan minä en sitä enää löydä
mistään.
HS:n etusivulta saamme tietää, että Jehova rankaisee omiaan ja että sensuroivan väkivaltakoneiston varjossa toimii aina joukko rohkeita ihmisiä.
- Ylpistymiseen ei silti ole aihetta. Vaikka meillä on sanomisen vapaus, mihin sitä käytämme? Klikkauksia huoraaviin nettiotsikoihin, keskustelupalstojen vihapuheisiin, kaiken tärkeän viihteellistämiseen.
Minua askarruttaa jatkuvasti puhe keskustelupalstojen vihapuheesta. Missä sitä oikein on? Ja mitä se on? Minä en ole sellaiseen törmännyt. Onko vihapuhe vain sellaisten mielipiteiden ilmaisua, joista joku ei pidä?
Onko esimerkiksi islamin ja ilmastonmuutoksen epäily sekä feminismin arvostelu aina vihapuhetta? Syyllistyvätkö vihapuheeseen vain ns. ääri- tai tavalliset oikeistolaiset? Voivatko vasemmistolaiset ja vihreät syyllistyä siihen lainkaan? Kysymyksiä on paljon. Kaikkiin en ole saanut yksiselitteistä vastausta.
Julkisesta keskustelusta olen huomannut, että erityisesti vasemmistoliittolaiset ja vihreät ovat Helsingin Sanomien ystäviä. Jos joku kritisoi Hesaria, niin nopeasti joku punavihreää aatetta tunnustava asettuu puolustamaan sitä. En tiedä, onko tämä Hesarille hyvä vai huono asia. Luulisi, että laajemman levikin kannalta se on huono asia.
Iltalehdessä on juttu, että nettivainoaminen ajoi naisen elämän kaaokseen, koska maahanmuuttoa vastustavat eivät hyväksyneet naisen ahkeraa kirjoittelua.
Mikähän tässäkin on koko totuus? Sitä tuskin saamme koskaan tietää. Toimittajat valehtelevat niin paljon sekä omista ideologisista syistään kuin saadakseen myyvän jutun. Minä olen luullut, että maahanmuuttoa kritisoivia vasta vainotaankin.
Lehdistö on kuitenkin tarpeellinen. Mistä muualta olisin esimerkiksi tähän kirjoitukseen saanut aiheen ja linkkejä kuin lehdistöstä?
Lehdistön kannalta on kuitenkin valitettavaa, että yhä useampi pitää tarpeettomana maksaa siitä mitään varsinkaan kotiin kannettuna. Paperia on kaikilla muutenkin tarpeeksi. Siksi valtio joutuu tukemaan, ei vain kakkoslehdistöä, vaan nykyään myös ykköslehdistöä, kenties siksi, ettei punavihreiden valheiden tulva vain pääse tyrehtymään.
Kuvitellaanpa, että kaikkien suomalaisten lehtien nettisivut muuttuisivat maksullisiksi. Mitä silloin tekisin? En ainakaan maksaisi mitään, vaan opettelisin kiertämään maksumuuria. Ja ellen oppisi, niin ainahan jäisi jäljelle Yle. Sen nettiuutiset säilyvät ihan varmasti ilmaisina, koska veronmaksaja maksaa. Olen huomannut, että pelkästään Ylen nettiuutisilla pääsee jo aika pitkälle tiedon hankinnassa. Niilläkin pärjää.
Ennustan siis täällä Tuurinperä-konsernin pääjohtajan työ- ja mietiskelyhuoneessa näin kansainvälisenä lehdistönvapauden päivänä, että kaikki suomalaisten lehtien yritykset pystyttää maksumuuria nettisivuilleen ovat tuhoon tuomittuja. Nämä muurit kaatuvat paljon nopeammin kuin Berliinin muuri.
Lopuksi muutama sana eurovaaliehdokkaastani (84) ja lehdistöstä. Kirjoitin pari viikkoa sitten, että valtamedia on luopunut yrityksistä tuhota Jussi Halla-aho.
Odotankin mielenkiinnolla, pitääkö näkemykseni yhtä totuuden kanssa vai tekeekö valtamedia vielä ainakin yhden massiivisen yrityksen Halla-ahon tuhoamiseksi, ja jos se tekee sen, niin tekeekö se sen vielä ennen eurovaaleja vaiko vasta niiden jälkeen. Viime eduskuntavaalien jälkeenhän Helsingin Sanomat aloitti massiivisen kampanjan kansanedustaja Halla-ahon tuhoamiseksi, koska nuori naistoimittaja oli löytänyt Scriptasta jonkin vuosia vanhan ihmisarvopohdiskelun, jonka nuori naistoimittaja käsitti väärin joko tahallaan tai tahattomasti.
HS:n etusivulta saamme tietää, että Jehova rankaisee omiaan ja että sensuroivan väkivaltakoneiston varjossa toimii aina joukko rohkeita ihmisiä.
- Ylpistymiseen ei silti ole aihetta. Vaikka meillä on sanomisen vapaus, mihin sitä käytämme? Klikkauksia huoraaviin nettiotsikoihin, keskustelupalstojen vihapuheisiin, kaiken tärkeän viihteellistämiseen.
Minua askarruttaa jatkuvasti puhe keskustelupalstojen vihapuheesta. Missä sitä oikein on? Ja mitä se on? Minä en ole sellaiseen törmännyt. Onko vihapuhe vain sellaisten mielipiteiden ilmaisua, joista joku ei pidä?
Onko esimerkiksi islamin ja ilmastonmuutoksen epäily sekä feminismin arvostelu aina vihapuhetta? Syyllistyvätkö vihapuheeseen vain ns. ääri- tai tavalliset oikeistolaiset? Voivatko vasemmistolaiset ja vihreät syyllistyä siihen lainkaan? Kysymyksiä on paljon. Kaikkiin en ole saanut yksiselitteistä vastausta.
Julkisesta keskustelusta olen huomannut, että erityisesti vasemmistoliittolaiset ja vihreät ovat Helsingin Sanomien ystäviä. Jos joku kritisoi Hesaria, niin nopeasti joku punavihreää aatetta tunnustava asettuu puolustamaan sitä. En tiedä, onko tämä Hesarille hyvä vai huono asia. Luulisi, että laajemman levikin kannalta se on huono asia.
Iltalehdessä on juttu, että nettivainoaminen ajoi naisen elämän kaaokseen, koska maahanmuuttoa vastustavat eivät hyväksyneet naisen ahkeraa kirjoittelua.
Mikähän tässäkin on koko totuus? Sitä tuskin saamme koskaan tietää. Toimittajat valehtelevat niin paljon sekä omista ideologisista syistään kuin saadakseen myyvän jutun. Minä olen luullut, että maahanmuuttoa kritisoivia vasta vainotaankin.
Lehdistö on kuitenkin tarpeellinen. Mistä muualta olisin esimerkiksi tähän kirjoitukseen saanut aiheen ja linkkejä kuin lehdistöstä?
Lehdistön kannalta on kuitenkin valitettavaa, että yhä useampi pitää tarpeettomana maksaa siitä mitään varsinkaan kotiin kannettuna. Paperia on kaikilla muutenkin tarpeeksi. Siksi valtio joutuu tukemaan, ei vain kakkoslehdistöä, vaan nykyään myös ykköslehdistöä, kenties siksi, ettei punavihreiden valheiden tulva vain pääse tyrehtymään.
Kuvitellaanpa, että kaikkien suomalaisten lehtien nettisivut muuttuisivat maksullisiksi. Mitä silloin tekisin? En ainakaan maksaisi mitään, vaan opettelisin kiertämään maksumuuria. Ja ellen oppisi, niin ainahan jäisi jäljelle Yle. Sen nettiuutiset säilyvät ihan varmasti ilmaisina, koska veronmaksaja maksaa. Olen huomannut, että pelkästään Ylen nettiuutisilla pääsee jo aika pitkälle tiedon hankinnassa. Niilläkin pärjää.
Ennustan siis täällä Tuurinperä-konsernin pääjohtajan työ- ja mietiskelyhuoneessa näin kansainvälisenä lehdistönvapauden päivänä, että kaikki suomalaisten lehtien yritykset pystyttää maksumuuria nettisivuilleen ovat tuhoon tuomittuja. Nämä muurit kaatuvat paljon nopeammin kuin Berliinin muuri.
Lopuksi muutama sana eurovaaliehdokkaastani (84) ja lehdistöstä. Kirjoitin pari viikkoa sitten, että valtamedia on luopunut yrityksistä tuhota Jussi Halla-aho.
Odotankin mielenkiinnolla, pitääkö näkemykseni yhtä totuuden kanssa vai tekeekö valtamedia vielä ainakin yhden massiivisen yrityksen Halla-ahon tuhoamiseksi, ja jos se tekee sen, niin tekeekö se sen vielä ennen eurovaaleja vaiko vasta niiden jälkeen. Viime eduskuntavaalien jälkeenhän Helsingin Sanomat aloitti massiivisen kampanjan kansanedustaja Halla-ahon tuhoamiseksi, koska nuori naistoimittaja oli löytänyt Scriptasta jonkin vuosia vanhan ihmisarvopohdiskelun, jonka nuori naistoimittaja käsitti väärin joko tahallaan tai tahattomasti.
Tuurinperä Forever - Forever Tuurinperä!