ÄO-totalitarismia Ruotsissa

Käännetty Samnytt-julkaisusta. Kiitokset MC Tsuhnan vakikääntäjälle.

24. syyskuuta 2022

Dagerlind: "Valtakunnansyyttäjä haluaa kriminalisoida kaiken älykkyysosamäärää koskevan keskustelun"

Kun SD-poliitikko Bertil Malmbergin puheenvuoro estettiin viime vuonna Sörmlandin alueneuvoston kokouksessa, niin se herätti kritiikkiä, kun hänen ottaessa esille kysymyksen eri etnisten ryhmien välisistä älykkyysosamääräeroista. Kritiikki kiristyi entisestään, kun Malmberg tuomittiin myöhemmin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, koska hän oli käsitellyt aihetta. Nyt valtakunnansyyttäjänvirasto (RÅ) haluaa, että tapaus viedään korkeimpaan oikeuteen, jotta tällainen keskustelu kiellettäisiin kokonaan, perustuipa se sitten tosiasioihin tai ei.

Ihmisten älykkyyden mittaaminen älykkyystesteillä ei sinänsä ole kovin kiistanalaista, vaikka jotkut ovatkin kyseenalaistaneet mittauksen arvon. Jotkut väittävät, että kaikki, mitä saadaan, on se, kuinka hyvin henkilö osaa kirjoittaa älykkyystesteissä. Älykkyysosamäärä on kuitenkin laajalti hyväksytty henkilön yleisen älykkyyden ja kyvyn mittaamiseksi aivotesteissä.

Kiistanalaista – ja ei – ÄO:n vertailu ryhmätasolla

Paljon kiistanalaisempaa on älykkyysosamäärävertailujen tekeminen ryhmätasolla, erityisesti eri maiden ja etnisten ryhmien välillä. Tällaisia tutkimuksia on kuitenkin tehty lukuisia, ja ne osoittavat enemmän tai vähemmän yksiselitteisesti, että erot ovat suuria.

Jotkut haluavat väheksyä näitä väittämällä, että testeissä on kulttuurinen ennakkoasenne, joka suosii länsimaalaisia ja aasialaisia. Toiset väittävät, että testit on tehty huolimattomasti. Toiset taas eivät kyseenalaista tulosten sisältöä, mutta katsovat, että tällaisia tutkimuksia ei pitäisi tehdä eikä varsinkaan julkaista, koska niiden katsotaan ruokkivan rasismia.

Samaan aikaan tämäntyyppisistä vertailevista älykkyysosamäärätesteistä saatuja tuloksia käytetään kiintiöjärjestelmissä, joiden väitetään torjuvan rasismia, kuten Yhdysvalloissa korkeamman asteen koulutukseen pääsyä koskevissa positiivisissa toimissa, joissa joiltakin ryhmiltä edellytetään korkeampia arvosanoja/pistemääriä kuin toisilta. Kriitikot väittävät, että järjestelmä ei ole lainkaan rasisminvastainen, vaan päinvastoin käänteisesti rasistinen.

Niin sanotut askenasijuutalaiset saavat parhaat pisteet älykkyystesteissä, keskiarvo on 115. Seuraavaksi tulevat itäaasialaiset, joiden keskiarvo on 105, ja sitten eurooppalaiset ja eurooppalaistuneet pohjoisamerikkalaiset, joiden keskiarvo on 100. Alimpana ovat Keski- ja eteläinen Afrikka, jossa keskiarvo on 70 tai jopa alhaisempi useimpien mittareiden mukaan.

Keskimääräinen ÄO hipoo vammaisuusrajaa

Yksi maista, joiden keskiarvo on 70, on äärimmäisen alikehittynyt Sudan, kun taas erittäin kehittyneen Ruotsin keskiarvo on 99. Sudanin luku hipoo älykkyysosamäärän tasoa, joka länsimaissa asetetaan lievän älyllisen/kehitysvammaisuuden raja-arvoksi.

SD-poliitikko Bertil Malmberg käytti Sudania esimerkkinä ryhmästä, jonka voidaan olettaa keskimääräisen alhaisen älykkyysosamääränsä vuoksi integroituvan huonosti Ruotsin kaltaiseen pitkälle kehittyneeseen yhteiskuntaan. Lausunto oli osoitettu päätöksiä tekeville poliitikoille, mutta muiden puolueiden edustajat alueneuvostossa ja myöhemmin oikeuslaitos pitivät sitä halventavana ja kiihottamisena kansanryhmää vastaan.

Muissa yhteyksissä on väitetty, että on ehkä suurempi petos näiltä maailman alueilta tulevia maahanmuuttajia kohtaan, olla puuttumatta siihen ongelmaan, että heillä on huonommat edellytykset selviytyä koulunkäynnistä, työelämästä ja niin edelleen, ja että he näin ollen todennäköisemmin syrjäytyvät yhteiskunnasta ja päätyvät rikollisuuteen ja riippuvuuteen. Uskotaan, että ihmisten älykkyysosamäärän tunteminen ja huomioiminen voisi mukauttaa integraatiota ja lisätä menestystä.

Sananvapauden rajoittaminen

Malmberg, jonka tuomittu sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa, on valittanut korkeimpaan oikeuteen. Hänen mielestään on liian pitkälle menevää sananvapauden rajoittamista, jos ei voida puhua älykkyysosamäärän eroista ryhmätasolla, varsinkin kun kyseessä ovat melko hyvin perustellut, joskin poliittisesti kiistanalaiset luvut.

Korkein oikeus myöntää valitusluvan hyvin harvoissa tapauksissa ja lähes ainoastaan niissä, joissa on ratkaistava periaatteellinen kysymys, joka voi muodostaa ennakkotapauksen/ohjeen sille, miten tuomioistuinten ja muutoksenhakutuomioistuinten olisi tulevaisuudessa ratkaistava asia.

Valtakunnansyyttäjä yhtyy nyt näkemykseen, jonka mukaan korkeimman oikeuden olisi tarkasteltava Malmbergin tuomiota uudelleen. Toisin kuin Malmberg, korkein oikeus katsoo, että eri etnisten ryhmien älykkyysosamäärää koskevan keskustelun kriminalisointi ei ole liian pitkälle menevä sananvapauden rajoitus. Päinvastoin, hän haluaa, että tämä todetaan entistä selvemmin ja lopullisesti.

Maailmankuulun Nobel-palkinnon voittajan arvoa alennetaan

Ylivoimaisesti tunnetuin tapaus koskee yhtä kaikkien aikojen tunnetuimmista Nobel-palkituista, James Watsonia, joka yhdessä kollegansa Francis Crickin kanssa teki uraauurtavan DNA:n löytämisen. Myöhemmin urallaan Watson kiinnostui älykkyydestä, koska se määräytyy suurelta osin perinnöllisyyden eli DNA:n perusteella.

Watson on myös todennut haastatteluissa, että hän suhtautuu epäilevästi suurimman osan Afrikan mantereen kehitysnäkymiin, koska siellä on niin alhainen älykkyysosamäärän yleinen taso. Aistittavissa olevat todisteet tukevat tätä ennustetta, ja niissä todetaan muun muassa, että kansallinen älykkyysosamäärä on luotettavin maan talouskasvun ennustaja.

Huolimatta siitä, että Watson ei ole sanonut mitään sellaista, mitä tiede ei tue tai mikä ei ole järkevä johtopäätös tämän tiedon perusteella, häntä on rangaistu ankarasti ja häneltä on riistetty useita arvostettuja tehtäviä, virkoja ja palkintoja. Watson on nykyisin ideologisin perustein syrjäytetty tiedemaailmasta.

Toisin kuin Malmberg, Watsonia ei ole tuomittu lausunnoistaan rikoksesta, vaan häntä on ainoastaan rangaistu sosiaalisesti. Ruotsissa kansallinen syyttäjänvirasto haluaa kuitenkin mennä askeleen pidemmälle – jokaisen, joka puhuu älykkyysosamäärästä ryhmätasolla, ei pitäisi nykyiseen tapaan joutua vain vaaraan joutua rangaistuksen kohteeksi, vaan hänet pitäisi automaattisesti viedä oikeuteen ja tuomita rikoksesta.

Ruotsi vastustaa EU-tuomioistuinta

Jos korkein hallinto-oikeus ottaa asian käsiteltäväkseen ja ratkaisee sen valtakunnansyyttäjän toivomalla tavalla, Ruotsi profiloituu kansainvälisesti maana, joka rajoittaa laajasti sekä vapaata poliittista että tieteellistä keskustelua. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on aiemmin päättänyt vastaavissa tapauksissa, että ÄO:sta saa keskustella tällä tavoin, mutta valtakunnansyyttäjän mielestä Ruotsin ei pitäisi noudattaa tätä päätöstä vaan soveltaa tiukempaa kansallista tulkintaa siitä, missä sanan- ja mielipiteenvapauden rajat kulkevat.

Valtakunnansyyttäjän mukaan vain koulutustasoeroista saisi puhua, ei älykkyysosamääristä, sillä jälkimmäistä pidetään loukkaavana. My Hedström virastosta sanoo ruotsin televisiolle antamassaan kommentissa, että hän "olisi hieman yllättynyt", jos korkein oikeus ei ottaisi tapausta käsiteltäväksi ja päättäisi valtakunnansyyttäjän toivomalla tavalla. On epäselvää, haluaako tuomioistuin tehdä tieteellisistä tutkimuksista tiedottamisesta rikosoikeudellisesti rangaistavaa.

Bertil Malmberg erotettiin SD:stä jonkin aikaa tapauksen jälkeen. Virallisesti syynä oli se, että hän ei ollut ottanut puolueen johdon kehottamaa taukoa. Eri kansallisuuksien ja etnisyyksien älykkyydestä puhuminen on kuitenkin kiistanalaista jopa ruotsidemokraattien sisällä, ja he eivät halua tulla yhdistetyksi siihen ainakaan tällä hetkellä.

Mats Dagerlind