Ettei poliisi vain etnisesti profiloisi

Tässä jälleen hieman Ruotsin mallia. Suuret kiitokset taas kertaalleen kääntäjälle.

Brå: Etnistä syrjintää rikollisten poliisitarkastuksissa

Julkaistu 2023-10-27

Yksi osa Tidön hallituksen lupaamaa "paradigman muutosta" jengirikollisuuden torjunnassa on niin sanottujen etsintävyöhykkeiden käyttöönotto alueilla, joilla huumeita on runsaasti. Nyt Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto (Brå) kuitenkin varoittaa, että tämä saattaa olla etnistä syrjintää, koska kyseisillä alueilla asuu lähes yksinomaan maahanmuuttajia.

Vähentääkseen riskiä siitä, että poliisi syrjisi ei-ruotsalaistaustaista huumausainerikollista, Brå on laatinut poliiseille uuden verovaroin rahoitetun oppaan siitä, miten heidän odotetaan toimivan tarkastettaessa rikoksesta epäiltyä henkilöä, joka ei ole ulkonäöltään perinteinen ruotsalainen ja jonka voidaan olettaa olevan lähtöisin jostain muusta kuin länsimaisesta maasta.

Brå on huolissaan siitä, että poliisiorganisaatiolla ei ole "syvällisempää tietoa syrjinnän riskeistä ja lisääntynyttä tietoisuutta siitä, miten poliisityö voi vaikuttaa yhteiskunnan eri ryhmiin", kuten Brån kriminologit väittävät.

Rikollisten koskemattomuus on vaarassa tulla loukatuksi

Paljon on vaarassa mennä pieleen, kun poliisilla on nyt laajennetut välineet pysäyttää nykyisin maahanmuuttajien hallitsema huumekauppa. Monet rikolliset ovat vaarassa joutua henkilökohtaisen koskemattomuutensa uhreiksi tavalla, joka lähentelee muukalaisvihamielistä "rotuprofilointia", pelkää Brå torstaina julkaistussa uudessa tutkimuksessaan.

Nimestään huolimatta rikoksentorjuntaviranomainen on nyt käsillä olevassa tutkimuksessa panostanut enemmän siihen, että rikollisia suojellaan tarkastuksilta ja pidätyksiltä kuin siihen, että poliisille annettaisiin liikkumavaraa, jota se tarvitsee rikosten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.

Huoli "syrjivästä etnisestä profiloinnista"

Brå kertoo tutkineensa, miten poliisi valitsee henkilöt, jotka se tarkastaa huumausainerikoksista epäiltynä. Tutkimuksessa ollaan erityisen huolissaan siitä, mitä se kutsuu "syrjiväksi etniseksi profiloinniksi" eli siitä, että poliisin verkkoon päätyy enemmän tummahiuksisia ja ruskeasilmäisiä kuin vaaleahiuksisia ja sinisilmäisiä.

Huonoa puolta tässä suhteessa selittää se, että ruotsalaiset ovat suurelta osin poissa alueilta, joilla huumekauppaa käydään ja joilla etsinnät ja tarkastukset ovat merkityksellisiä, sekä se, että huumekauppaa hallitsevien rikollisjengien rikolliset ovat valtaosin ei-länsimaisia maahanmuuttajataustaisia.

Saattaa olla tarpeen tutkia enemmän ruotsalaistaustaisia henkilöitä

Brå kehottaa tutkimuksessaan kuitenkin tämäntyyppisen rikollisuuden parissa työskenteleviä poliiseja "seuraamaan jatkuvasti, miten he käyttävät pakkokeinoja ja kuinka tarkkoja he ovat tarkastuksissaan". On epäselvää, tarkoitetaanko ehdotuksella sitä, että jotta tilastot näyttäisivät vähemmän rasistisesti profiloituneilta, poliisin pitäisi tehdä enemmän etsintöjä ja tarkastuksia tyypillisen ruotsalaisen näköisiin ihmisiin, joita ei epäillä rikoksista sellaisissa paikoissa, joissa tämäntyyppiset rikokset ovat harvinaisia.

Tämä aiheuttaisi sen riskin, että poliisi profiloituisi rodullisesti tavalla, jota voitaisiin pitää vielä enemmän vääränä. Mutta luvut, joita Brå joutuu käsittelemään tulevissa raporteissaan, näyttäisivät paremmilta, eikä julkisessa keskustelussa etnisestä syrjinnästä keskityttäisi vaaleiden ja sinisilmäisten ruotsalaisten ryhmään.

Poliiseilla pelätään olevan "stereotyyppisiä uskomuksia"

Brå katsoo tutkimuksessaan, että sekä esimiesten että kentällä toimivien poliisien keskuudessa "on erilaisia käsityksiä siitä, onko etnisellä alkuperällä merkitystä, kun poliisi perustaa profilointityössään epäilynsä johonkin henkilöön". Tutkimuksessa  väitetään puhutetun nimeltä mainitsemattomia poliiseja, jotka ovat huolissaan siitä, että tavallisilla katurikollisuutta käsittelevillä poliiseilla "ei ole tietoa siitä, miten tietoiset tai tiedostamattomat stereotypiat ihmisistä voivat vaikuttaa poliisin arvioihin".

Anna Öström on projektipäällikkö Bråssa ja tutkimuksen äiti. Hän on syvästi huolissaan siitä, että kentällä työskentelevillä poliiseilla ei ole samanlaista akateemista tietämystä kuin hänellä, ja siksi heitä voidaan epäillä siitä, ettei heillä ole samanlaista herkkyyttä asettaa "yhdenvertaisen kohtelun ja ihmisten oikeusturvan kysymystä" etusijalle päivittäisessä työssään. Hän toivoo, että uudet ohjeet, joiden laatimiseen hän osallistui, ratkaisevat tämän ongelman ja vähentävät hänen huoliaan.

Liian moni Afrikasta ja Lähi-idästä kotoisin oleva henkilö tarkastettu

Tarkemmin sanottuna Brå on huolissaan "etnisyyteen perustuvista järjestelmällisistä eroista poliisin huumausainerikosepäilyissä", joissa valtaosa huumausainerikoksista kiinni otetuista on taustaltaan afrikkalaisia ja lounais-aasialaisia (Lähi-itä) ja hyvin harva pohjoismaalaistaustaisia.

Öström myöntää, että "eroja selittävät tietyt olosuhteet" – edellä mainitut olosuhteet – mutta katsoo silti, ettei voida sulkea pois sitä, että väestörakenteen vaikutus "voi johtua syrjivästä etnisestä profiloinnista", eli että poliisit ovat rasistisia. Öström saa tukea kollegaltaan Lars Lewenhagenilta, joka on tutkijana Bråssa, että "poliisiviranomaisella on kaikki syyt analysoida asiaa tarkemmin" ja siirtää poliisin lisäresursseja tähän rikollisuuden torjunnan ydintoiminnasta.

On uskallettava käyttää enemmän resursseja etnisen profiloinnin vähentämiseen

Haastattelujen ja keskustelujen, joita Brå on käynyt esimiesten ja kentällä toimivien poliisien kanssa, katsotaan antavan näyttöä siitä, että keskivertopoliisi keskittyy päivittäisessä työssään paikan päällä liikaa rikosten pysäyttämiseen eikä keskity toivotulla tavalla siihen, miten hän "voi vähentää syrjivän etnisen profiloinnin riskejä".

Nyt kun poliisille annetaan vapaammat kädet, on Brån mukaan entistäkin tärkeämpää, että kaikki tarkastukset tehdään "kunnioittavasti". Oppaan suositusten mukaan poliisipäälliköiden on myös käytettävä enemmän aikaa ja "uskallettava puhua etnisen syrjinnän riskeistä poliisityössä". Heidän ei tulisi käyttää huolettomasti kaikkea aikaansa rikostutkintaan, vaan varata tarvittava aika ja henkilöresurssit työn seurantaan tarkastuksilla, jotta kenelläkään etsinnän kohteena olevalla rikollisella ei olisi syytä tuntea, että hänen koskemattomuuttaan ja etnistä identiteettiään on loukattu.

– "Jos esiintyy syrjivää etnistä profilointia, se voi vaikuttaa luottamukseen poliisia kohtaan ja sen kykyyn työskennellä tehokkaasti", Lars Lewenhagen varoittaa.

LÄHDE