Pertin neljäs historiantunti: Ihmistä suurempi byrokratia

Koska alkoi se julkisen sektorin yliturvottaminen? Tarkkaa aikaa tuskin kukaan osaa sanoa. Mutta merkit siitä että valtio alkaa satsata turhaan ja tarpeettomaan olisi pitänyt osata jo aikaa sitten lukea ja ”kehitys” pysäyttää. Tosin ehkä merkit osattiin lukea mutta kehitys nähtiin jostain syystä hyvänä eikä sitä edes haluttu pysäyttää. Laitetaanpa eräs vuodatus eräältä kirjailijalta. Lukija voi keskenään arvailla miltä vuodelta se on:

Touko Savukoskelta on mennyt ääni. Lentsu on suurin piirtein parantunut, paitsi että päätä huippaa varsinkin sängystä ylös noustessa. Mutta ääntä ei lähde. Ei ole puhettakaan opetustehtävistä.

Koulutoimenjohtaja on määrännyt hänet koulutoimistoon töihin. On sekin parempi kuin istua kotona toimetonna.

Mikään komennus ei voi olla vastenmielisempi Touko Savukoskelle. Hän on aina irvistellyt koulutoimistoa. Kun koulutoimenhoito siirrettiin kunnille, ei vielä kukaan aavistanut millainen byrokratia siitä syntyisi. Olihan ennen niin että puolipäivätoiminen virkailija pystyi hoitamaan kunnan kouluasiat. Mutta nyt on varsinkin suuremmissa kaupungeissa sellaiset toimistot että johtajaa, päällikköä, palkanlaskijaa ja kanslistia riittää.

Touko Savukosken päässä vilisevät Kunnallisliiton kirjapainosta myytävät 1500 erilaista lomaketta. Juuri on valtion tilintarkastajien toimesta julkistettu tieto, että julkisen hallinnon kirjallinen tuotanto lienee noin neljäkymmentä hyllykilometriä. Kaiken huippuna pöyhistelee 51 000 sivua käsittävä komiteamietintö. Kuka sellaisen kehtaa lukea? Valtion viranomaiset eivät kykene käyttämään hyväkseen kuin murto-osan keräämästään tiedosta. Kansan pilapuheet virastojen paperikasojen siirtelemisestä ovat liiankin tosia.

Touko katselee voipuneena ruskeassa kansiossa olevia papereita. Siinä on kirjelmä kulkenut rataa opettaja – rehtori – koulutoimenjohtaja – lääninhallitus – kouluhallitus. Huomattavan ajan kuluttua on sama asia tullut alaspäin samaa tuskien tietä. Eikä mikään ole edistynyt, sillä nyt pyydetään lisäselvityksiä. Ja tuossa kansiossa on jo monenlaista leimaa, lausuntoa, puhelintiedustelua ja asiantuntijan jahkailua.

Tuo vuodatus ei ole viime viikolta vaan se on jo vuodelta 1978 Veikko Huovisen kirjasta Lentsu. Virkamiesturvotus oli nähtävissä jo silloin mutta sille ei tehty mitään. Muuta kuin turvotettiin tarkoituksella.

Eläköön byrokratia. Eläköön akateeminen suojatyö.