Tässä jälleen hieman Ruotsin mallia. Suuret kiitokset taas kertaalleen kääntäjälle.
Brå: Etnistä syrjintää
rikollisten poliisitarkastuksissa
Julkaistu 2023-10-27
Yksi osa Tidön hallituksen
lupaamaa "paradigman muutosta" jengirikollisuuden torjunnassa on niin
sanottujen etsintävyöhykkeiden käyttöönotto alueilla, joilla huumeita on
runsaasti. Nyt Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto (Brå) kuitenkin varoittaa, että
tämä saattaa olla etnistä syrjintää, koska kyseisillä alueilla asuu lähes
yksinomaan maahanmuuttajia.
Vähentääkseen riskiä siitä, että
poliisi syrjisi ei-ruotsalaistaustaista huumausainerikollista, Brå on laatinut
poliiseille uuden verovaroin rahoitetun oppaan siitä, miten heidän odotetaan
toimivan tarkastettaessa rikoksesta epäiltyä henkilöä, joka ei ole ulkonäöltään
perinteinen ruotsalainen ja jonka voidaan olettaa olevan lähtöisin jostain
muusta kuin länsimaisesta maasta.
Brå on huolissaan siitä, että
poliisiorganisaatiolla ei ole "syvällisempää tietoa syrjinnän riskeistä
ja lisääntynyttä tietoisuutta siitä, miten poliisityö voi vaikuttaa
yhteiskunnan eri ryhmiin", kuten Brån kriminologit väittävät.
Rikollisten koskemattomuus on
vaarassa tulla loukatuksi
Paljon on vaarassa mennä pieleen,
kun poliisilla on nyt laajennetut välineet pysäyttää nykyisin maahanmuuttajien
hallitsema huumekauppa. Monet rikolliset ovat vaarassa joutua henkilökohtaisen
koskemattomuutensa uhreiksi tavalla, joka lähentelee muukalaisvihamielistä
"rotuprofilointia", pelkää Brå torstaina julkaistussa uudessa
tutkimuksessaan.
Nimestään huolimatta
rikoksentorjuntaviranomainen on nyt käsillä olevassa tutkimuksessa panostanut
enemmän siihen, että rikollisia suojellaan tarkastuksilta ja pidätyksiltä kuin
siihen, että poliisille annettaisiin liikkumavaraa, jota se tarvitsee rikosten
ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.
Huoli "syrjivästä etnisestä
profiloinnista"
Brå kertoo tutkineensa, miten
poliisi valitsee henkilöt, jotka se tarkastaa huumausainerikoksista epäiltynä.
Tutkimuksessa ollaan erityisen huolissaan siitä, mitä se kutsuu
"syrjiväksi etniseksi profiloinniksi" eli siitä, että poliisin
verkkoon päätyy enemmän tummahiuksisia ja ruskeasilmäisiä kuin vaaleahiuksisia
ja sinisilmäisiä.
Huonoa puolta tässä suhteessa
selittää se, että ruotsalaiset ovat suurelta osin poissa alueilta, joilla
huumekauppaa käydään ja joilla etsinnät ja tarkastukset ovat merkityksellisiä,
sekä se, että huumekauppaa hallitsevien rikollisjengien rikolliset ovat
valtaosin ei-länsimaisia maahanmuuttajataustaisia.
Saattaa olla tarpeen tutkia
enemmän ruotsalaistaustaisia henkilöitä
Brå kehottaa tutkimuksessaan
kuitenkin tämäntyyppisen rikollisuuden parissa työskenteleviä poliiseja "seuraamaan
jatkuvasti, miten he käyttävät pakkokeinoja ja kuinka tarkkoja he ovat
tarkastuksissaan". On epäselvää, tarkoitetaanko ehdotuksella sitä,
että jotta tilastot näyttäisivät vähemmän rasistisesti profiloituneilta,
poliisin pitäisi tehdä enemmän etsintöjä ja tarkastuksia tyypillisen
ruotsalaisen näköisiin ihmisiin, joita ei epäillä rikoksista sellaisissa
paikoissa, joissa tämäntyyppiset rikokset ovat harvinaisia.
Tämä aiheuttaisi sen riskin, että
poliisi profiloituisi rodullisesti tavalla, jota voitaisiin pitää vielä enemmän
vääränä. Mutta luvut, joita Brå joutuu käsittelemään tulevissa raporteissaan,
näyttäisivät paremmilta, eikä julkisessa keskustelussa etnisestä syrjinnästä
keskityttäisi vaaleiden ja sinisilmäisten ruotsalaisten ryhmään.
Poliiseilla pelätään olevan
"stereotyyppisiä uskomuksia"
Brå katsoo tutkimuksessaan, että
sekä esimiesten että kentällä toimivien poliisien keskuudessa "on
erilaisia käsityksiä siitä, onko etnisellä alkuperällä merkitystä, kun poliisi
perustaa profilointityössään epäilynsä johonkin henkilöön".
Tutkimuksessa väitetään puhutetun
nimeltä mainitsemattomia poliiseja, jotka ovat huolissaan siitä, että
tavallisilla katurikollisuutta käsittelevillä poliiseilla "ei ole
tietoa siitä, miten tietoiset tai tiedostamattomat stereotypiat ihmisistä
voivat vaikuttaa poliisin arvioihin".
Anna Öström on projektipäällikkö
Bråssa ja tutkimuksen äiti. Hän on syvästi huolissaan siitä, että kentällä
työskentelevillä poliiseilla ei ole samanlaista akateemista tietämystä kuin
hänellä, ja siksi heitä voidaan epäillä siitä, ettei heillä ole samanlaista
herkkyyttä asettaa "yhdenvertaisen kohtelun ja ihmisten oikeusturvan
kysymystä" etusijalle päivittäisessä työssään. Hän toivoo, että uudet
ohjeet, joiden laatimiseen hän osallistui, ratkaisevat tämän ongelman ja
vähentävät hänen huoliaan.
Liian moni Afrikasta ja
Lähi-idästä kotoisin oleva henkilö tarkastettu
Tarkemmin sanottuna Brå on
huolissaan "etnisyyteen perustuvista järjestelmällisistä eroista poliisin
huumausainerikosepäilyissä", joissa valtaosa huumausainerikoksista kiinni
otetuista on taustaltaan afrikkalaisia ja lounais-aasialaisia (Lähi-itä) ja
hyvin harva pohjoismaalaistaustaisia.
Öström myöntää, että "eroja
selittävät tietyt olosuhteet" – edellä mainitut olosuhteet – mutta katsoo
silti, ettei voida sulkea pois sitä, että väestörakenteen vaikutus "voi
johtua syrjivästä etnisestä profiloinnista", eli että poliisit ovat
rasistisia. Öström saa tukea kollegaltaan Lars Lewenhagenilta, joka on
tutkijana Bråssa, että "poliisiviranomaisella on kaikki syyt analysoida
asiaa tarkemmin" ja siirtää poliisin lisäresursseja tähän rikollisuuden
torjunnan ydintoiminnasta.
On uskallettava käyttää enemmän
resursseja etnisen profiloinnin vähentämiseen
Haastattelujen ja keskustelujen,
joita Brå on käynyt esimiesten ja kentällä toimivien poliisien kanssa,
katsotaan antavan näyttöä siitä, että keskivertopoliisi keskittyy
päivittäisessä työssään paikan päällä liikaa rikosten pysäyttämiseen eikä
keskity toivotulla tavalla siihen, miten hän "voi vähentää syrjivän
etnisen profiloinnin riskejä".
Nyt kun poliisille annetaan
vapaammat kädet, on Brån mukaan entistäkin tärkeämpää, että kaikki tarkastukset
tehdään "kunnioittavasti". Oppaan suositusten mukaan
poliisipäälliköiden on myös käytettävä enemmän aikaa ja "uskallettava
puhua etnisen syrjinnän riskeistä poliisityössä". Heidän ei tulisi
käyttää huolettomasti kaikkea aikaansa rikostutkintaan, vaan varata tarvittava
aika ja henkilöresurssit työn seurantaan tarkastuksilla, jotta kenelläkään
etsinnän kohteena olevalla rikollisella ei olisi syytä tuntea, että hänen
koskemattomuuttaan ja etnistä identiteettiään on loukattu.
– "Jos esiintyy syrjivää
etnistä profilointia, se voi vaikuttaa luottamukseen poliisia kohtaan ja sen
kykyyn työskennellä tehokkaasti", Lars Lewenhagen varoittaa.
